torstai 18. helmikuuta 2010

Taivastelen blogaamisen tulevaisuutta

Niin, sen näkyvissä olevaa tulevaisuutta. Siihen on hyvä syynsä. Ainakin minulle.

Olen pitänyt ensin yhtä blogia Kauppalehdessä, sitten yrittänyt Uudessa Suomessa huonolla menestyksellä, palannut Kauppalehteen ja avannut varoiksi blogit ainakin myös Bloggerissa, Vuodatuksessa, Wordpressissä ja Aamulehdessä sekä Maaseudun Tulevaisuudessa.

Ja matkan varrella blogaamisesta on tullut harraste, jolla pidän päässäni toivottavasti vielä risteilevät aivosolut aktiivisena myös nyt eläkkeelle jäätyäni. Mutta mukaan on kieltämättä tullut muutakin. Ensin kokeilijasta tuli kirjoittelija aiheenaan ”niitä, näitä ja mielipiteitä”. Mutta ”niistä näistä” on yhä enemmän tullut yhteiskunnallisten mielipiteitten, suomalaisen demokratian ja nykymenon vaihtoehtojen käsittelyä.

Tähän taas on ollut syynä Vanhasen hallituksen mielestäni edesvastuuton käyttäytyminen ja toiminta. Kansakunnan hallituksesta on nyt tehty muutaman etujärjestöksi muuttuneen puolueen rahantekokone. Ja sen seurauksena köyhät ainakin köyhtyvät kiihtyvällä vauhdilla ja ilmeisesti rikkaat rikastuvat vastaavasti? Ja maa on hallituksen toimettomuuden vuoksi sukeltamassa kansallisen rakennemuutoksen, poliittisen lahjuskriisin ja globaalin markkinalaman seurauksena todella vaarallisen syvälle. Ja hallitusherrat odottavat rauhassa seuraavia vaaleja.

Mutta kyseiset asiat ilmeisesti kiinnostavat vain harvoja ja vielä harvempi haluaa niistä edes nimimerkin suojassa keskustella? Ja perustelujen esittämisen ja olevien asioiden kyseenalaistamisen pohjalta vielä harvemmat? Kuitenkin meidän taloutemme ongelmat ovat seurausta demokratiamme ongelmista. Eikä kansantalouteen saada korjausta ennen kuin demokratian ongelmat saadaan korjattua. Eikä niitä taas saada korjattua ilman perusteellista kansallista keskustelua. Ja siltä puuttuu kansalaisten väline.

Kun sitten vielä nykyisten pääblogieni, siis Kauppalehden ja Aamulehden, blogialustat tuntuvat toimivan miten sattuu, niiden käytettävyys blogaajan kannalta jatkuvasti heikkenee, yhä vähemmän blogaajien mielipiteillä tuntuu olevan merkitystä kehitystyössä ja maksuton blogaaminen tulee jossain vaiheessa joka tapauksessa niissä tiensä päähän, olen alkanut miettiä. Ja vähitellen alan olla todella pohteissani.

Jotain tarttis tehdä. Vaan mitä?


Yksi vaihtoehdoista on perustaa haluamaani aihepiiriin paneutuva oma sosiaalinen media. Olkoon työnimenä vaikka Suomen parhaaksi tai Demokratiamme Sosiaalinen Media. Ei joukkoa samanlaisia, samanmielisiä blogaajia ja kommentoijia, vaan samasta aihepiiristä kiinnostuneita omanlaisiaan, erilaisia ja erimielisiäkin ihmisiä.

Kun ainakaan omia rahoja ei minulla Niklas Herliinin määriä ole, blogipohjaksi muodostuisi väistämättä maksuton ning. Siis se sama pohja, jota Aamulehti käyttää mutta sen maksuton versio. Se mahdollistaa käytännössä blogaajille samat palvelut kuin Aamulehden maksullinen versio. Kuinka monta blogaajaa se mahdollistaa ja miten maksuttomuus mahdollisesti tätä ja käyttöä rajaa en vielä tiedä. Mutta ne eivät ole kysymyksinä ensisijaisia.

Keskeisimmät aloitamiseen liittyvät kysymykset ovat:


1. Miten löytää tarvittava kriittinen määrä blogaajia mukaan moiseen hullutteluun?
2. Miten saada turvattua mahdollisimman suuri lukijakunta ja erityisesti kommentoijakunta?


Kun ei parempaa keinoa tehdä ”markkinatutkimusta” tule mieleen, ajattelin julkaista tämän saman artikkelin kaikilla blogeillani. Oletan, että aihepiiristä kiinnostuneet blogaajat ottaisivat kantaa? Ainakin, jos he näkevät nykyisyyden ja tulevaisuuden yhtään samalla tavalla.

Kommentoi pyydän.

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Aikooko Kepu varastaa myös metsämme?

Metsähallitus hallinnoi yhtä kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Nyt sen hallintomallia yritetään yksityistää?

Aikooko tämä hallitus ulkoistaa myös valtiomme alueesta 1/3 osan, 4.000.000 hehtaaria? Olin ymmärtänyt, että nykyinen ja edelliset hallituksen ovat myyneet jo kaiken kansalaisomaisuutemme. Mutta ilmeisesti maa- ja metsätalousministeriö, Kepu ja Sirkka-Liisa Anttila yllättää jälleen?

Tähän mennessä lähes jokainen ulkoistuspäätös on ajanut kiville. Pahimmoillaan saadut rahatkin on jo alv-lisineen ja puunmyynnin myyntitulon alennuksien lisäksi siirrtetty Kepulandiaan.
Ja Vanhanen lienee edelleen sitä mieltä, että keskenalaisista asioista ei keskustella. Eikä hän näe syytä edes hallituksen eroamiseen.

Onko Kepulta mennyt se vähäinenkään tolkku mikä sillä joskus on ollut?

Tämä on skandaalina, jopa suurempi kuin Kepun junailema vaali- ja puoluerahoitusrevohka. Nyt meiltä kansalaisilta myydään jopa maamme jalkojemme alta. Eikä kukaan tiedä mitään. Eikä vastaa mistään.

Erotkaa Matti Vanhanen, Sirkka-Liisa Anttila, Mauri Pekkarinen et. kumppanit.

PS.


Olen esittänyt moneen kertaan huoleni siitä mitä seuraa siitä, että Kepu on miehittänyt valtaosan substanssiministeriöistä. Olen tähän asti olettanut, että he vallassaoloaikanaan harjoittamallaan rekrytointipolitiikalla jättävät ministeriöihin viidennen kolonnansa. Olen myös ollut huolissani verorahojemme ylenmääräisestä siirtämisestä Kepulandiaan. Mutta ilmeisesti suurinta huolta pitäkin kantaa siitä, että 4.000.000 hehtaaria, 1/3 maamme pinta-alasta siirretään Kepulandian pesämunaksi. Myytäväksi ulkopuolisille.

torstai 17. syyskuuta 2009

Saulin presidenttitien kunniaton loppu

Eilen tuhoutui kansanedustaja Marja Tiuran poliittinen ura. Tänään Sauli Niinistön ura vakavasti otettavana, uskottavana presidenttiehdokkaana. Kävi Saulinkin osalta ilmi, että hän on jättänyt jo presidentinvaalien rahoitusilmoituksessaan erittelemättä mm. Nova Groupilta saamaansa vaalirahoitusta.

Samalla herää kysymys siitä missä määrin on oireellista, että ensimmäiset palauttajat osoittautuvat myös todella merkittäviksi ja todennäköisesti myös pitkäaikaisiksi yritysten vaalilahjomien vastaanottajiksi? Se miksi tulkitsen lahjoitukset lahjomiksi, pohjautuu kansanedustajain itselleen säätämän lain edellyttämän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin. Täytyy olettaa, että ainakin juristi Sauli Niinistön on tiedettävä mitä on laiksi säätämässä ja miksi moista lakia säädetään.

Entäpä sitten Kehittyvien Maakuntien Suomi ry. sen rooli ja perustaminen Kepun toimesta, sen tiloissa? Oliko niin, että härskinä tunnettu Jarmo Korhonen oli vain tehnyt poliittisen rahoituksen innovaation ja kaappauksen ja saanut yhdistys-virityksellään suuret sijoittajat myötämielisiksi rahoittamaan myös Kepua?

Varsin moni (4-5?) kokis-kansanedustaja saa kiittää Sauli Niinistön saamaa äänivyöryä paikastaan vuonna 2007. Yksi heistä on Eero Lehti. Ja yritykset maksoivat silloin (2006) rahansa suoraan Keski-uudenmaalla toteutetulle lehtikampanjan painotalolle. Mitä Eero Lehti omistaakaan Keski-Uudellamaalla?

Mitäköhän mieltä nyt ovat Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen? Onko suomalainen verisio demokratiasta kriisissä? Epäluotettaviksi ja kansalaisten arvomailman vastaisiksi ovat nyt osoittautuneet sekä Kepu että Kokoomus. Kokonaisuudessaan. Yritykset ostavat ääniä ajakseen omia tarkoitusperiään. Lahjovat puolueita. Ja puolueet sitä rahaa halajavat.

Blogillani Aamulehdessä http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/saulin-presidenttitie-tuhoutui käsittelen sen seurauksia yksityiskohtaisemmin.

Kun demokratian välineen eli puolueen puolue-eliitin ylläpitäminen tulee puolue-eliitin keskeisimmäksi tehtäväksi, se on aina tähän mennessä johtanut järjestelmän muuttumiseen. Tavalla tai toisella. Ennemmin tai myöhemmin.

Olipa hyvä, että Tarastin työryhmä katsoi tarvitsevansa aikalisän.

PS.

Jo aihetodisteiden perusteella on ilmeistä, että ainakin Kepu ja Kokoomus ovat jo pitkään hankkineet “äänensä” käyttämällä hyväksi yrityksiltä saamiaan lahjomia. Jo senkin vuoksi Eduskunta on hajotettava ja uudet vaalit järjestettävä mahdollisimman nopeasti. Täysin siitä riippumatta miten tilanteen oletataan vaalien seurauksen muuttuva. Muu ratkaisu on kansanvallan ylenkatsomista.

maanantai 22. kesäkuuta 2009

Rosvot tyrmään - Voto Nulo

Voto Nulo leviää Mexicossa Internetin välityksellä. Näin otsikoi New York Times:

Disgruntled Mexicans Plan an Election Message to Politicians: We Prefer Nobody

Joku Muu
ymmärtää hyvin mexicolaisten viestin. Myös he ovat havainneet, että ensimmäisen kerran äänestäjillä on väline vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ohi vallan sylikoiran, eli valtamedian ja median yleensäkin, ohi puoluekoneistojen likaisiin lahjomaeuroihin sotkeutuvan eliitin, ohi poliitikkojen omien uskovaisten ehdollistettujen aseenkantajien, suoraan toisiin äänestäjiin. Siis heihin, joilla pitäisi olla lopullinen valta yhteiskunnan päätöksenteossa.

Varsinkin nykytilanteessa, jossa lahjomapohjainen Maan Tapa on jälleen alkanut avautua, ei tämän hetken saa, oman mukavuudenhalun ja tavanomaisen kesäraukeuden vuoksi, antaa taas mennä ohi jälkiä jättämättä. Sitä puolue-eliitti toivoo, sen varaan se laskee, on aina laskenut. Ja on aina tähän asti osoittanut, että se voi luottaa "Ryysyrannan Jooseppin" tuntemuksen varaan.

Käännämmekö jälleen pankolla kylkeämme? On aivan turhaa yrittää jälleen seuraavissa vaaleissa lohduttaa omaatuntoaan sillä, että ei yhden ihmisen äänellä kuitenkaan ole merkitystä. Kyllä sillä on, jos niitä ääniä Suomessa JOKU MUU saa paljon.

perjantai 19. kesäkuuta 2009

Nova ja Kepu ja Keva ja eläkerahamme

Timo Kallin avaaman Kehittyvien Maakuntien Suomi-laatikon nimi on Pandoran Lipas. Siis se, jonne sisälle jäi ainoastaan toivo. Ja nyt Kalli on ainakin raottanut lippaan kantta ja antanut toivolle tilaa. Tuskinpa Kallikaan ymmärsi, että Kokikset olivat jo valjastaneet Toivon™ vaalivankkureitaan vetämään?

Nopeasti ja päässä laskettuna tähän mennessä on Kalli paljastuksen seurauksen on päivänvaloon tullut reilusti yli miljoona euroa puolueiden mielestä likaista, tai ainakin harmaata puoluerahoitusta. (Ilman RKPtä) Siis sellaista, jonka olemassaoloa puolueet eivät aikaisemmin ole halunneet tuoda esille. Ja ovat aina aiemmin tehokkaasti vaientaneet alkaneen keskustelun. Koska niiden rahojen takana ovat mahdolliset kytkökset, sidokset, lupaukset, sopimukset. Ja näiden takana ikävä sana - Lahjus. Sana, josta puolueet eivät pidä.

Kuten jokainen politiikan rahoitusta seurannut on jo yli vuoden tiennyt, Kehittyvien Maakuntien Suomi oli puoluerahoituksen uusi pienyrittäjä, jonka julkistamisesta saamme kiittää Timo Kallia. Ja nyt alamme päästä oikeaan kokoluokkaan siinä, mitä siellä puolue- ja vaalirahoituksen pimeällä puolella saattaa olla. 20 miljoonan euron sijoitus kiinteistöön, joka ensin tietysti pitää rakentaa. Mahdollisesti alue jopa kaavoittaa, jotta tontti voidaan ostaa. Eli pelureina jo välvouhka - konsultti/kiinteistöjalostaja, sijoittaja jolta raha ei lopu (esimerkiksi Kuntien eläkevakuutus, Keva) ja kaavoittaja eli kunta jolla on kaavoitusmonopoli (esimerkiksi Rovaniemi). Ja jokainen meistä tietää ketkä viime kädessä päättävät. Valitsemamme ihmiset, joiden nimen perässä, suluissa on esimerkiksi kesk., sos.dem., kok., vas., rkp.

Ja olet ehkä miettinyt, mitä löytyy niitten ihmisten nimien perässä, suluissa toki, jotka istuvat Kevan hallituksessa? Valitse tästä kesk., sos.dem., kok., vas., rkp. Ja pidä mielessäsi, että esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöitä on myös muita. Ne sijoittavat varansa mm. rakennettaviin kiinteistöihin, jotka tarvitsevat tontteja, jotka tarvitsevat asemakaavoja, joita taas laativat kunnat.

Ilmarinen, Varma, Etera, Tapiola, Veritas, Fennia sama porukka päättää siellä niitten eläkerahojen sijoittamisesta, joiden pitäisi turvata meidän eläkkeiden maksu. Ja jokaisessa samat pikkukirjaimet nimien perässä. Pikkukirjaimet, jotka pelaavat meidän eläkerahoillamme. Tässä pienessä maassa, jossa on pieniä puolueita ja pieni sulle - mulle puolue-eliitti. Jossa jokainen peluri tuntee toisensa.

Ja esimerkiksi näin pyörii sen hyvä veli verkon pieni piiri, joka meillä on Maan Tapa. Jossa korruptiota ei voida havaita, koska se on niin korruptoitunut, että sitä ei voi ulkopuolinen todeta.

PS.

Tästä välistä puuttuvat luonnollisesti rakennusliikkeet. Yksityiset ja ns. yleishyödylliset. Näissä yleishyödyllisissä päätöksiä tekevät yllätys, yllätys ihmiset, joilla on nimensä perässä pieniä kirjaimia. Ja rakennuttajat joista yleishyödyllisiä ovat ainakin VVO, YH ja Sato. Ja samanlaiset ihmiset päättävät myös esimerkiksi oppilaitosten, sairaaloitten, voimalaitosten, teitten, siltojen jne. jne. rakentamisesta. Ja kauppojen, kauppakeskusten, ostosparatiisien, tavaraparkkien rakennuttamisesta S-ryhmässä ja mahdollisesti jopa K-ryhmässä ja Tokmannissa?

PPS.

Ja vaikka meillä tämäntyyppiset asiat tuntuvat unohtuvan kesän aikana, voitte olla aivan varmoja, että netti muistaa. Ja turha on toimittajien lähdesuojaa lähteä kopeloimaan. Muuten sekin kaatuu syntisäkkiin.

PPPS.

Riemukasta juhannusta.

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Seuraavaksi Eduskuntavaalit 2011

Kunhan EU-parlamenttivaalien ympäriltä pöly laskeutuu tulen tällä blogilla keskittymään siihen, miksi hylättävän äänen antaminen Eduskuntavaaleissa on äänioikeutetun suomalaisen ainoa mahdollinen protestiääni.